Vappu ja Sammy R.I.P Vuosi

Hyvää vappua te kaikki karvaiset otukset ! <3 data-blogger-escaped-b="" data-blogger-escaped-d="" data-blogger-escaped-iv="" data-blogger-escaped-ja="" data-blogger-escaped-juoda="" data-blogger-escaped-kaksi="" data-blogger-escaped-kokonaiset="" data-blogger-escaped-munkkeja="" data-blogger-escaped-nyt="" data-blogger-escaped-p="" data-blogger-escaped-saa="" data-blogger-escaped-simaa="" data-blogger-escaped-sy="">ilman taukoja ! Viikonloppuna olin Turussa, mutta siitä teen jossain kohtaa oman päivityksen koska siitä on paljon kerrottavaa xD Tosiaan, nyt on vappu ja se tarkoittaa steinerkoulussa sitä että on pukuteema ja vappujuhla ! Itse pukeuduin keijun tapaiseksi otukseksi, Tupu oli tiikeri ja Mimi ihana appari pamppari C: Lauloimme juhlassa "We are family" kappaleen luokan tyttöjen kanssa ja pojat soittivat sitten musiikin. Myös vuoden tittelit valittiin, mutta mielestäni ne menivät hieman vääriin osoitteisiin :/ sama koski parhaita pukuja mitä valittiin. Ensinnäkin meidän luokka jätettiin siitä kisasta pois !! >:I toiseksi, yksi voittaja oli sellainen ettei se ollut edes erityisemmin pukeutunut XD että joo... Ruuaksi oli nakkeja (...) ja PORKKANAPYÖRYKÖITÄ <3

  31.7.1990-30.4.2012 Sammy

 Eli tosiaan, tasan vuosi sitten kuoli rakas seurustelukumppanini Sammy. Oli maanantai ja olin koulun jälkeen menossa katsomaan tuttuni Chrisun keikkaa Olarin yläasteelle. Kävimme kavereiden kanssa kaupassa, kun puhelimeni soi kaupan pihassa. Kun näin että Sammy soitti, ajattelin sen johtuvan siitä että hän ilmoittaisi moneltako hän olisi tulossa perjantaina helsinkiin, niin että hän vihdoin tulisi meille kylään. No vastasin iloisesti, mutta järkytyin kun puhuja olikin Sammyn isä. Heti kun kuulin vieraan äänen, päähäni nousi ajatus "Nyt se on kuollut..." ja niinhan se oli. Oli vain pelottavaa kuinka osasin aavistaa tämän. Puhuimme Sammyn isän kanssa tästä ja hän sanoi että Sammy oli ollut onnellinen minusta. Se samalla liikutti, että itketti. Itkin koko puhelun, mutta en edelleenkään muista puhelun loppuosaa... taisin olla niin shokissa että muistikuva pätkii. No mutta kumminkin, illalla puhuin Jennille ja viikko tuntui hirveältä vatsanpohjassani. Mutta, nyt olen hyväksynyt asian (en toki edelleenkään pidä siitä, olen vain oppinut elämään sen kanssa). Ajattelen Sammya melkein joka päivä, mutta enään se ei ole sitä että itken puolituntia. Nykyään se on ihana muisto, jota en koskaan halua unohtaa. Loppukeväästä ajoin ottaa tatuoinnin sulasta, joka on siten muisto Sammysta. Kuvaa kun minulle ei hänestä ole muuta kuin 3v vanha pikselimössö kuva jonka löysin jokunen kuukausi sitten tuttuni irc-galleria sivulta.

 Nonniin, nyt lähden sitten meikkaamaan nassuani kun lähden ihanan tätini luokse :3 nähdään taas ja pitäkää iiiihana vappu !

see ya